lauantai 24. tammikuuta 2015

7h 16min

Hesarissa taannoin julkaistiin runsaasti somessa jaettu kolumni hyvinvoinnin pakkosuorittamisesta (jota en nyt linkkaa, sillä olen mobiilissa). Jokainen todennäköisesti vähän naureskeli omahyväisenä että heh heh, tuollaista se new wave downshifting teettää, itsehän en siihen sentään alennu.

Minäpä alennuin. Vahingossa. Ja todellakin suoritin hyvinvointia.

Viimeksi kirjoitin uudenvuoden tavoitteista - no eipä niistä yksikään kunnolla toteutunut. Sen lisäksi, että minulla oli kaksi koulua ja kolme työpaikkaa sekä muutto, aloin ihan vakavissani osallistua 31 päivän käsilläseisontahaasteeseen, tammikuun hyvinvointikalenteriin ja kirjoittaa joka päivä.

Kirjoitinhan minä, jos Whatsapp lasketaan. Jaksoin muita haasteita ehkä viikon, ja sen jälkeen löysin itseni sen verran väsyneenä että jos pakko ei ollut, en sängystä päässyt ylös, jaloista hävisi ajoittain kannatus ja keuhkot tukkeutuivat taas. Tällä hetkellä suoritan puoltatoista koulua, yhtä muuttoa ja kolmea työtä. Ja tämä oli vasta kolmen viikon tulos. Tänä viikonloppuna en suorita muuta, kuin itseni neljäksi tunniksi töihin ja siitä Katajanokkaan Viking Linen lautalle.

Paitsi yhdessä tavoiteasiassa muuten onnistuin! Sokerin vähentämisessä ja vedenjuonnin lisäämisessä.

Huomenna on Suomenuskon mukaan Paavon päivä, joka taittaa talven ja talvikelit ovat parhaimmillaan kun valon määrä lisääntyy. Päivän pituus on tänään seitsemän tuntia ja kuusitoista minuuttia.